lauantai 26. lokakuuta 2013

Huovutusta

Omat huovutuskokeiluni

Aloitimme Raumalla huovuttamisen, mutta työt jäivät kesken, koska piti tietysti päästä kokeilemaan kaikkia erilaisia tekniikoita. Kokeilin kolmea erilaista tekniikkaa. Tein työt loppuun kotona.







En ollut koskaan märkähuovuttanut sormen päälle ja kun vieruskaverini teki ihanan pöllön vieressä ja vakuutti, että oli ihan helppoa niin minäkin päätin kokeilla. Pikku Metsän aapisessa seikkailee varis. Ajattelin kokeilla sen huovuttamista. Ensin kiedoin kuivaa villaa sormen ympärille ja toisella kädellä kastelin sen mäntysuopavedellä. Aloitin työstämään villaa pehmein pyörivin liikkein. Lisäsin vielä vähän villaa ja jännitin, että ottaako se vielä kiinni. Yritin työstää pyrstöä mahdollisimman pitkäksi. Kun muoto oli valmis ja villa huopunut niin pesin työni kuumalla ja kylmällä vedellä. Tein siivet ja nokan neulahuovuttamalla ja leikkasin muotoonsa, jonka jälkeen pistelin vielä neulalla leikatut reunat. Pyrstön leikkasin saksilla muotoonsa ja pistelin sen reunat. Laitoin linnun sisälle vaahtomuovia, kun aloin neulalla huovuttamaan  harmaata mustan päälle. Olisi muuten pian tullut liian monta reikää sormeen ;) Kiinnitin siivet ja nokan neulahuovutuksella. Ompelin vielä kaksi mustaa pientä helmeä silmiksi. Valmista tuli ja olen kyllä oikein ylpeä työstäni.




Halusin kokeilla myös märkähuovutusta tasohuovutuksena. Kylmäpihlajan majakalla olleet tyrnipensaat tekivät minuun lähtemätömän vaikutuksen. Näin työni etukäteen sielujen silmin ja aikas läheltä valmis työ meneekin. Revin villaa ja asettelin ne ristikkäin. Pohjalle tuli harmaata kuvastamaan saaren kallioita ja päälle lämpimän sävyistä vihreää ja ruskeaa kuvastamaan kasvillisuutta. Oranssit tyrnit päätin tehdä lopuksi valmiiseen työhön neulahuovuttamalla. Näin saisin ne "ulos" pohjasta eli vähän kolmiuloitteisuutta työhön. Villa kannattaa asetella hyvin jo alkuvaiheessa ja kastella hyvin. Aloitus pehmeästi ja lisätä koko ajan voimaa työstämiseen. Huomasin, että jos lisää myöhemmin villaa, se ei välttämättä ota enään niin hyvin kiinni. Itselläni jäi yksi kohta repsottamaan, mutta ei se haittaa tässä työssä. Reunat jäivät myös epätasaisiksi, mutta en halunnut niitä kuitenkaan leikata. Tätä työtä voi käyttää pöytäliinana tai tehdä sille oksista kehykset ja laittaa seinälle. Kiinnitin marjat neulalla pistelemällä, mutta varmuudeksi laitoin muutaman läpipiston langalla etteivät tipu.


Kolmas kokeiluni muotoutui valmiiseen muotoonsa vasta kotona. Askartelupunoksen ympärille kierrettiin villaa. Laitoin erivärisiä kaistaleita ja yritin saada ne tasaisesti kiedotuksi. Tämän jälkeen työ laitetiin sukkahousujen sisälle ja kasteltiin lämpimällä mäntysuopavedellä. Työstäminen tapahtui muovisen aaltomaisen levyn päällä ( valokate ). Työ huopui nopeasti, kun sitä rullaili alustaa vasten. Taas valmis työ pestiin kuumalla ja kylmällä. Yllätys odotti, kun avasin sukkahousut. Askartelupunos oli tullut osaksi pois villan sisältä. Huopunut pinta oli kaunis ja värit olivat sekoittuneet toisiinsa hyvin. Työnsin samasta reiästä toisen askartelupunoksen sisälle ja mietin, että kehittelen työtä tästä eteenpäin. Kääntelin työtä moneen kertaan ja kotona päätin rullata "hännän" ja kiinnittää sen ompelemalla. Työ alkoi näyttää etenalta, joka näyttää sarviaan. Ompelin vielä tummalla langalla silmät. Työ pysyy jopa pystyssä pöydällä.

Huovuttaminen oli mukavaa, eikä sittenkään niin vaikeaa kuin alkuun ajattelin. Voisi sanoa sen miltei olevan terapeuttista toimintaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti