KSP1 kurssityö

1. Käsityötuotteeseen liittyvä tuotesuunnittelu

Venetsialaiset eli elokuun viimeinen viikonloppu meren äärellä ystävien kanssa on meidän ryhmämme valinta. Meitä on 4 henkilöä ryhmässä ja suunnittelu lähti hyvin heti käyntiin. Vaikka olimme kaikki toisillemme vieraita, oli helppo kuunnella toisia ja sanoa omia mielipiteitään. Ryhmässä on helppo ja hyvä olla. Kokoonnuimme jo heti omatoimisesti toisen lähiopetuspäivän aamuna ennen tunteja suunnittelemaan tuoteperhettämme.

Liitimme heti työhön seuraavia sanoja: lämpö, valo, ruoka/juoma, oranssi, metalli, kierrätys ja viivat. Itselleni aihe on vieras, sillä en ole koskaan ollut venetsialaisissa tai viettänyt muinaistulien yötä. Käynti majakalla vaikutti myös paljon ideointiin.

Oranssi on lämmin väri ja saarella olleet lukuisat tyrnipensaat jäivät isoina väriläiskinä muistin sokkeloihin. Elokuun illat voivat olla viileitä ja sieltä johtaa sana lämpö. Illat ovat myös usein pimeitä, joten tarvitaan valoa. Jos on juhlat, niin silloin usein syödään yhdessä ja tässä tapauksessa ajattelimme, että voisi syödä vielä terassilla nauttien elokuun yön syleilystä. Viivat/raidat tulivat rantakallioista, miten niihin on vesi tehnyt merkkejä. Kallion pinta voi olla sileä tai karhea ja tuntuu illalla varmasti jo viileältä. Kierrätys on varmasti aina ajankohtainen asia. Metalli tuli vain esille vastakohtana kaikelle pehmeydelle.

Jotenkin siinä jutellessa ja pohtiessa asiaa, kaikille syntyi tuote, jota voisi lähteä viemään eteenpäin ja jotka liittyivät toisiinsa ja muodostivat omalla tavallaan tuoteperheen. Kaikkia niitä tarvitaan, vaikka ne eivät ole kiinteästi toisiinsa yhteydessä. Niiden avulla syntyy se tunnelma, joka vie iltaa eteenpäin. Nimesimme ROM-tuoteperheen. Lyhenne tulee sanoista raidat, oranssi ja metalli.

Valo teemaan liitimme kierrätyksen ja metallin.  Isot metalliset säilyketölkit sopivat hyvin reiitettyinä luomaan tunnelmaa pimenevään iltaan. Niitä voi ripustaa roikkumaan puusta tai laittaa kalliolle.

Lämpöön liittyi ajatus, että jos varpaat eivät palele niin silloin on kaikki hyvin. Mikä olisikaan ihanampaa kuin villasukat, joissa voisi olla lämpimiä raitoja ja metallilangasta myös raitoja joukossa tuomaan mieleen kallion viivat ja kierrätysteemaan voisi liittyä vaikka vanhoista vaatteista otetut napit koristeeksi sukanvarteen.

Ulkona syömiseen ja istumiseen tarvitaan jotain lämmikettä pepun alle. On se sitten penkki tai jakkara, niin istuinalustan täytyy siihen muotoutua. Metalliverkko on helppo muotoilla ja pehmeyden saa kierrätysteeman mukaisesti ryijysolmuin vaikka vanhoista vaatteista.

Ruoka/juoma teemaan liittyy kauniisti kattaminen. Lautasen alle laitettava katelautanen voisi olla jo koriste itsessään. Se voisi olla raskastekoinenkin, sillä jos se tulee ulos terassille, niin ei tuuli sitä vie mennessään. Katelautasen ja lautasen väliin tarvitaan myös pehmeyttä etteivät lautaset rikkoonnu ja ruuat pysyvät lämpiminä.

Yksi meistä loi meille googlen driveen ryhmän, jossa lähdimme työstämään oheistarinaa. Yksi meistä kutsuu ystäväperheidensä aikuiset mökilleen ja siitä suunnitelma etenee niin, että viemme kaikki jotain mennessämme vähän niinkuin nyyttikestiperiaatteella. Kaikilla on kuitenkin jo kaikkea, niin kierrätys- ja tuunausperiaate voisi olla toimiva.  Driveen on helppo tehdä tarinaa, sillä kaikki pystyvät näkemään sen ja jokainen voi lisätä tai korjailla sitä juuri silloin kuin itselle sopii. Tuntui välillä ihan siltä, että olisimme tosissamme menossa viettämään iltaa eikä vain tehdä annettua tehtävää.

Minä sain ruokaan ja juomaan liiityvän tuotteen. Halusin luoda katelautasen nyt aika muodikkaastakin tai ainakin pinnalla olevasta materiaalista eli betonista. Olen lukenut  lehdistä miten betonijuttuja on tehty päiväkodeissa. Betonin harmaa on kallioiden harmaa. Kallion viivojakin pitäisi saada, entä miten juoma saadaan samaan? Oranssia?  Kierrätystä? Metallia? Monta avointa kysymystä jäi kotiin toteutettavaksi.

2. Käsityötuote

Mietin moneen kertaa kotona erilaisia ratkaisuja. Luin monenlaisia kirjoja aiheeseen liittyen esim. Malena Skote; Betoni hauska harrastus, Susanna Zacke & Sania Hedengren; Betonin ja mosaiikin taikaa, Maija Paavilainen; Askartele kaunista luonnon materiaaleista ja Clare Matthews; Viihdytään pihalla. Kirjoista sai hyviä vinkkejä tähän työhön ja paljon muitakin ajatuksia virisi ajatellen omaa pihaa ensi kesänä. 
Kyselin tuttavaltani monia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Hän on tehnyt paljon betonivalutöitä. Muistelin nähneeni mainoksissa puusta tehtyjä katelautasia, joissa oli lasillekin paikka. Löysinkin sellaisista kuvia netistä. Oma katelautaseni ei tosin tulisi olemaan kevyt käsissäpideltävä, mutta halusin tehdä siihen paikan juomalle ja servetille.
Mielestäni betonivalu on enemmän teknisen työn tekniikkaan menevä, joten tekstiilityön osuus ensin vähän mietitytti. Koska materiaali on aika karkea, päätin tehdä betonisen katelautasen ja lautasen väliin jotain pehmeää ettei esimerkiksi lautanen naarmuunnu. Toiseksi se voisi pitää ruuan kauemmin lämpimänä ja juoman joko kylmänä tai lämpimänä.Näin tuli huovutus mukaan.
Halusin myös kuitenkin metallin ja kierrätyksen liittää myös tähän tuoteperheen työhön, mutta miten? Päätin kokeilla vääntää rautalangasta servetille pidikkeen. 
Nyt kun oli mahdollisuus kokeilla niin päätin tehdä kolme vähän erilaista tuotetta ja valita niistä sitten sen, joka parhaiten onnistuisi ja jossa näkyisi suunnittelun lähtökohdat.

 

Ensimmäinen kokeilu

Halusin tuoda esiin kallion pehmeät linjat ja epäsymmetrisyyden. Pohjana on vanha nurkista löytynyt vanerin palanen ja reunat tein vanhasta puutarhaletkusta. Siihen porattiin ensin reikiä akkuporakoneella ja löin niistä läpi pitkät naulat pohjaan kiinni. Päiden yhdistämisvaiheessa tarvittiin aviomiehen apua, letku oli liian jäykkää minulle käsiteltäväkseni.

Tein juomalle paikan pohjaan muovisen mukin avulla ja kiinnitin sen naulalla pohjalevyyn. Löin kolme naulaa pohjaan kiinni ja laitoin niiden päälle mehupillit. Nämä reiät on tarkoitus hyödyntää myöhemmin servettitelineessa. Pohjalle laitoin ruusunmarjoja. Tässä kohtaa ajattelin oranssia väriä ja syksyä. Naulasin myös ne kiinni, etteivät nousisi betonin mukana ylös. Täytin muotin betonilla.

Toinen kokeilu

Vanhaan kukkatassiin rakennettiin seuraava viritys. Siihen ruuvattiin muovimuki pohjaan kiinni. Upotettiin pyykkinarua kallion viivoiksi ja vielä laitettiin muutama kivi koristeeksi. Servettitelineen rautalangan väänsin putken ympärillä ja upotin betoniin. Suunitteluvaihessa laitoin pienemmän tassin lautaselle paikaksi, mutta en laittanut sitä lopulliseen työhön, sillä viivat olisivat jääneet sen alle. Täytin tassin betonilla.

Kolmas kokeilu

Tämän tein myös vanhaan kukkatassiin ja kiinnitin mukin ruuvilla pohjaan. Nyt tein servettipidikkeen rautalangat erikseen ja upotin ne yksi kerrallaan valuun. Koristeeksi laitoin simpukoita ja tähän päätin kokeilla pienempää tassia lautasen paikaksi. Se piti tosin ankkuroida betoniin isolla kiven murikalla, jotta se ei nousisi ylös.

Työskentelystä

Sopivan sekoitussuhteen löytyminen oli vähän haastavaa vaikka ei tarvita kuin kaksi ainesosaa, vettä ja kuivabetonia. Nyt käytin kotoa löytynyttä vanhaa betonisäkin pohjaa, joka on aika karkeaa. Porakoneesta piti pitää kiinni ettei se vienyt naista mukanaan. Tosin senkin oppi ja se oli aika hauskaakin, kunhan muisti kiertää ämpärin kaikki reunat ettei jäänyt kohtia sekoittamatta. Jätin kaikki kolme työtä kuivumaan ulos varastoon. Näin syksyllä ei tarvinnut pelätä liian nopeaa kuivumista eli ei tarvinnut peitellä eikä kastella töitä.

Huovutuskokeiluja

Kävin ostamassa Tiimarista villaa ja kokeilin tekniikkaa mitä en itse kokeillut lähiopetusjaksollamme. Yritin muistella miten muut olivat tehneet. Tein ensimmäisen ja muistin sitten lopuksi etten ottanut yhtään kuvaa, joten tein sitten toisen.  Taas hain värityksellä syksyn värejä, tyrnin oranssia, ruskan keltaista ja vähän vihreää harmaalla kalliopohjalla. Kuplamuovia oli onneksi äidilläni, mutta muovikatetta ei löytynyt. Löysin aarteideni joukosta vanhan pyykkilaudan, joka sopi työhön täydellisesti. Huovuttuminen tapahtui todella nopeasti sen avulla. Nyt on sitten taas kaksi työtä, joista valita katelautasen päälle pehmikettä.

Mukikin tarvitsee ympärilleen jotain, jotta lämmin juoma ei kylmene ja siitä on mukavampi pitää kiinni syksyisessä illassa. Huovutin ristikon lisäksi kaksi kaistaletta, joista kaavojen avulla leikkasin ja ompelin mukisuojuksen. Taas tuli kaksi erilaista ja kokeilin niihin myös erilaisia pistoja kokoamisvaiheessa.

Valmiit työt

Kaikki kolme työtä kuivuivat hyvin ja onnistuivat hyvin. Itse pidän eniten keskimmäisen työn muodosta, mutta siinä olleet ruusunmarjakuopat jäivät turhan pieniksi ja niitä olisi saanut olla enemmän. Tässä vaiheessa siitä puuttuu vielä servettiteline. Ensimmäisessä kuvassa olevassa työssä onnistui hyvin servettiteline ja kallion viivat. Upotetut kivetkin näytttävät hyviltä. Kolmannessa kuvassa oleva työ on kiva, mutta lautasen paikka pilaa sen. Sen reunoja pitää vielä hioa, jotta se olisi pehmeämpi.

3. Jaksosuunnitelma ( 8x2h ) ja opetusmateriaalit

Tein omat työni valmiiksi ja siinä samalla yritin pohjustaa ajatuksissani työn soveltamista koulukäsityöhön. Pääotsikkona on juhlateema. Vaihdoin Venetsialaiset / Muinaistulien yön luultavasti lapsille mielekkäämpään ja heitä läheisempään teemaan eli Halloweeniin. Katelautanen on varmasti suurimmalle osalle outo asia, joten vaihdoin senkin pelkkään astiaan, johon voi laittaa vaikka itsetehtyjä juhlaan sopivia hämähäkkimuffinseja. Nyt tuleekin ongelmanratkaisua suunnittelun joukkoon, että miten saamme reunoja betonilautaseen. Tässä käytämmekin metallilankaa apuna emmekä tee siitä servettitelinettä niin kuin tein omassa työssäni.

Työn ajankohtaisuudesta johtuen se pitää tehdä syksyllä ja aloittaa viimeistään syyskuun toisella viikolla, jotta se saadaan valmiiiksi marraskuun ensimmäiseksi viikonlopuksi.Tätä ennen on ehditty tehdä pieni 4x2 tunnin työ. Ajattelin työn kuudennnen luokan työksi. Mietin oppilasryhmäksi meidän koulun käsityönopetusta, jolloin ensi syksyn kuudennen luokan käsityöryhmä on yhdeksän oppilasta, 3 tyttöä ja 6 poikaa. Työ on projekti, sillä se pitää sisällään niin teknisen kuin tekstiilinkin osa-alueita.

Käsityö on myös kulttuurikasvatusta ja sen avulla voidaan siirtää perinteitä ja tutustua muihin kulttuureihin. Tässä yhteydessä voidaan pohtia meillä olevan Pyhäinpäivän ja Amerikasta tulevan Halloween juhlinnan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Lähdin työstämään jaksosuunnitelmaa nelikentän avulla. Tavoitteena tiedot ja taidot osiossa on betonivalu ja huovuttaminen. Ne ovat kummatkin uusia kokemuksia oppilaille. Omalla tavallaan työstä on idea, joka muutetaan toiseen juhlaan sopivaksi. Soveltamista tarvitaan muodoissa, perusmateriaalit pysyvät samoina. Haluan nostaa yhdeksi tavoitteeksi työskentelyn ilon, sillä onhan juhlatkin ilon aiheita eli silloin juhlan valmistamisenkin pitäisi olla mukavaa.

	tavoitteet	tavoitteet
arviointi	tiedot ja taidot          - betonivalu                  - huovuttaminen	suunnittelun taidot          -  vadin muodon ja huovutettavan muodon suunnittelu eli valmiin idean soveltaminen omaan työhön	arviointi
arviointi	työskentelyn taidot         -   itsenäinen   työskentely         -  työturvallisuus	kasvamisen taidot                                            -  kulttuurin sisältyvät juhlat         -  työskentelyn ilo	arviointi
	tavoitteet	tavoitteet

 
1.kerta. Suunnittelu ja motivointi

Johdatetaan oppilaat tulevaan aiheeseen keskustelemalla juhlista. Liitutaululle voidaan koota ajatuskarttaa siitä mitä heille tulee mieleen sanasta. Kun se on käyty niin voidaan laajentaa karttaa ja ottaa juhlan teemaksi Halloween. Miten kartta muuttuu. Luultavasti esille tulee kaikki perinteiset hahmot. Opettaja voi näyttää kuvia tietokoneelta tai ihan tulostettuja kuvia esim.

 

                                               

Tämän jälkeen opettaja voi näyttää oman katelautasensa ja huovutuksensa ja selittää, että teemme myös betonivalun oppilaiden kanssa ja huovutamme sen päälle. Hän voi näyttää myös omasta työprosessistaan kuvia, jotta uusi asia tulee ymmärretyksi. Opettaja kyselee oppilailta miksi tämä on huono malli tarjoiluastiaksi. Jos vastausta ei tule, voi johdatella reunoihin. Alustavasti reunoista voidaan puhua, mutta niitä tehdään vasta seuraavalla kerralla. Samoin on hyvä keskustella huovuttamisesta, vaikka sitä vasta myöhemmin suunnitellaankin tarkasti. Nyt on hyvä tässä kohtaa näyttää miten letku taipuu, jotta oppilas voi ottaa sen huomioon suunnittelussaan. Jokaiselle voi olla jo tässä vaiheessa oma palansa. Letkun maksimipituus täytyy olla määrätty, sillä työ tehdään niin pienenä, että sinne ei tarvitse laittaa tukirautakehikkoa sisälle. Tähän saakka ollaan toimittu isona ryhmänä ja nyt voidaan jakaantua pienempiin ryhmiin suunnittelemaan oman astian muotoa. Opettaja antaa jokaiselle muovailuvahaa, jota voi myös käyttää apuna sopivaa muotoa haettaessa. Toki myös paperia ja kynä voi olla sopiva jollekin. Ryhmä voi yhdessä kokeilla ja ideoida ennen jokaisen lopullista omaa ideaa. On hyvä suunnitella useampi versio ja sitten vasta valita niistä paras. Opettaja kiertelee ryhmissä ja auttaa kehittämään ideoita niin, että ne voidaan toteuttaa. Betonityöstä tulee hyvinkin pelkistetty, mutta huovutus ja reunat voivat olla tarkempia. Oikean kokoisen kaavan piirtäminen helpottaa eteenpäin työskentelyä.

Materiaalit: kuvia Halloweenista, opettajan oma katelautanen ja huovutus, kuvia opettajan työprosessista, puutarhaletkua, muovailuvahaa ja  paperia

Työvälineet: lyijykyniä ja värikyniä

2. kerta. Metallilangan taivutus reunoiksi

Tämä kerta alkaa opetustuokiolla siitä miten metallilankaa käsitellään. Ensin käydään läpi työturvallisuuteen liittyvät asiat. Kaikilla pitää olla suojalasit ja opettaja näyttää miten sivuleikkureilla lanka katkaistaan alaviistoon ettei katkeava pala aiheuta vaaraa itselle tai muille. Myös työhanskoja on hyvä käyttää. Opettaja voi näyttää muutaman esimerkin siitä miten lankaa voidaan kiertää pihdeillä tai vaikkapa pyörekepin ympärille. On hyvä tuoda esille, että tekeekö oppilas saman kaavan mukaan monta reunapalaa vai ovatko kaikki erilaisia. Opettaja voi näyttää myös kuvia. Kaikki saavat kokeilla ensin materiaalia ennenkuin alkavat vääntämään omia mallejaan. Taipuuko lanka siten miten oppilas haluaa. On myös hyvä ottaa esille betonilautasen kaava ja miettiä miten reunataivutukset siihen sopivat ja mikä on tarvittava kappalemäärä. Opettajan pitää myös tuoda esille, että osa kappaleen pituudesta upotetaan betoniin.

                           

Materiaalit: metallilankaa ja eri paksuisia pyörökeppejä

Työvälineet: suojalasit, siveleikurit, erilaisia kärkipihtejä ja pyöröpihtejä

3. kerta. Valuaihion rakentaminen

Opettaja pitää opetustuokion siitä, miten puutarhaletku kiinnitetään pohjaan naulaamalla. Hänellä on pieni vaikkapa kummituksen kaava, jota hän käyttää apuna. Kaavan voi vaikkapa piirtää pohjalevyyn, jos se helpottaa oppilaan työskentelyä. Letkun liitoskohtaa voidaan miettiä miten se saadaan mahdollisimman pitäväksi. Meneekö letku toisen sisälle vai tarvitseeko sisälle laittaa vaikkapa puupalanen. Mikäli letku on uudempaa, se on pehmeämpää eikä siihen tarvitse porata alkureikiä naulaamista varten. Mikäli langan taivutus on edellisellä kerralla jäänyt kesken sitä voi myös jatkaa.

Materiaalit: pohjaksi vesivaneria / vaneria / kovalevyä, puutarhaletkun palat ja nauloja

Tyävälineet:  vasaroita

4. kerta. Valaminen ja metallin liittäminen valuun

Kerta alkaa opetustuokiolla betonin valmistuksesta. Opettaja kertoo ja näyttää samalla miten se tehdään. Opettaja on kokeilut valmiiksi paljonko tarvitaan yhteen satsiin betonia ja paljonko vettä. Hänellä on tarvittavat mittavälineet millä mitata esim. litramitta veteen ja äyskäri vaikka betoniin. Opettajalla on demonstraatiossa päällään suojalasit ja varmuudeksi kertakäyttöinen hengityssuojain, mikäli betoni pöllyää. Myös työtakki suojaa vaatteita likaantumiselta. Porakoneen ja vispilän käytössä käydään läpi turvallisuusohjeet ja että tarvitaan vahva ote. Työ tehdään pareittain opetustuokion jälkeen ja yksi satsi riittää kahdelle oppilaalle. Oppilasparista voivat kumpikin kokeilla sekoittamista tai vain toinen tai sitten opettaja sekoittaa mikäli kumpikaan ei halua. Kumihanskat tarvitaan "taputteluvaiheessa" ja lopuksi metallilangat upotetaan työhön. Opettajan täytyy huomioida, että muilla oppilailla on ohjausajan aikana itsenäistä työtä. Olisi hyvä, jos esim. koulunkäynninohjaaja voisi tällöin olla luokassa apuna. Tässä kohtaa voisi olla vaikka kysymyksiä Pyhäinpäivän vietosta ja Halloweenin vietosta ja oppilaat voisivat pareittain etsiä niihin vastauksia. Kuudesluokkalainen pystyy jo vertailemaan ja aika kriittisestikin pohtimaan asioiden hyviä ja huonoja puolia.

Materiaalit:  kuivabetonia ja vettä kastelukannussa

Työvälineet: suojalasit, hengityssuojain, porakone,vispilä,  iso vahva ämpäri, kumihanskat, työtakki, mittavälineet

5. kerta. Huovutuksen suunnittelu 

Oppilaalla on valmiina tarjoiluastia ja luuultavasti hän on jo vähän pohtinut millaisen huopajutun hän haluaa tehdä siihen. Työ tehdään märkähuovutuksena, mutta siihen voi liittää pieniä yksityiskohtia kuivahuovuttamalla.Tarvitaan tarjoiluastian kaava, jotta työstä tulee sopiva, se ei saa olla liian suuri. Väripapereista tehdään repimällä suunnitelma. Opettajalla oli se kummituskaava ja nyt hän haluaa tehdä siihen päälle hämähäkin. Hän näyttää oppilaille miten tekee suunnitelman. Hän valitsee pohjapaperiksi harmaan ja repii sen reunat. Sitten hän repii mustasta paperista hämähäkin keskiosan ja jalat. Punaisesta paperista hän repii ristin ja silmät valkoisesta. Osat liimataan. Työhön voi vielä piirtää pienempiä yksityskohtia, jotka tehdään kuivahuovutuksella. Oppilas voi tehdä useamman suunnitelman ja valitsee sitten sen mikä on hänen mielestään paras. Opettaja ohjaa prosessissa ettei tule liian vaikeita kuvioita märkähuovutukseen.

Materiaalit: väripapereita

Työvälineet: liimapuikkoja

6. kerta. Märkähuovutus

Oppilaat eivät ole ennen huovuttaneet koulussa, joten tarvitaan opetustuokio. Opettaja näyttää oman suunnitelmansa kanssa miten työ etenee. Ensin laitetaan kuplamuovi alimmaiseksi. Pohjalle tuleva villa jaetaan ohuiksi levyiksi. Levyt asetellaan ristikkäin päällekkäin. Oman suunnitelman mukaan opettaja laittaa keskelle mustaa villaa hämähäkin ruumiiksi ja siihen myös jalat villasta. Työ kastellaan lämpimällä mäntysuopavedellä ja painellaan aluksi varovasti. Voimaa lisätään hiljalleen ja työ voidaan myös kääntää. Kuplamuovin voi laittaa myös työn päälle. Kun työ on huopunut, se huuhdellaan kuumalla ja kylmällä vedellä ja jätetään kuivumaan seuraavaan kertaa. Oppilasparilla voi olla yhteinen mäntysuopavesiastia. Kaikilla on selkeästi kuitenkin oma paikkansa ja tätä voivat kaikki tehdä yhtäaikaa oman suunnitelmansa perusteella. Opettaja kiertää koko ajan oppilaiden keskuudessa.

Materiaalit: erivärisiä villoja, mäntysuopaa, vettä, omat suunitelmat

Työvälineet: astioita vedelle, kuplanuovia, essuja, muovia pöytien suojaamiseen

7. kerta. Kuivahuovutus

Työ on kuivunut ja nyt siihen voidaan lisätä kuivahuovuttamalla pieniä ykstyiskohtia. Jos märkähuovutettu työ ei ole oikeanmuotoinen, sen voi leikata ja reunat neulahuovuttaa. Siihen voi lisätä ommellen erilaisia pistoja, helmiä tai vaikkapa paljetteja.

Materiaalit: huovutusvillaa, helmiä, lankaa, paljetteja

Työvälineet: vaahtomuovia, huovutusneuloja

8. kerta. Valutyön purku ja huovutuksen liittäminen siihen 

Betonityö on saanut kuivua rauhassa ja nyt on aika varovasti purkaa puutarhaletku pois työn ympäriltä. Naulat saa otettua hyvin pois vasaran avulla ja työ irtoaa pohjasta helposti kuivuttuaan. Huovutettu työ asetetaan betonisen tarjoiluastian päälle ja metallilangat katsastetaan oikeille kiemuroille. 

Nyt on kiva kaivaa kaikki suunnitelmapaperit esiin ja katsella tuliko siitä työstä sellainen kuin olin aluksi ajatellut. Joskus suunnitelmia täytyykin muuttaa matkan aikana. Parin kanssa tai pienissä ryhmissä voidaan tutkia töitä ja suunnitelmia. Oppilaat on hyvä ohjeistaa positiiviseen kannustamiseen. Tässä työssä pidän erityisesti tästä kohdasta tai tässä olet onnistunut hyvin ovat mukavia juttuja kuulla samanikäiseltä. Toivottavasti opettajalla on aikaa pieneen kahdenkeskiseen keskusteluun jokaisen kanssa. Niissä hän tuo esille kaiken hyvän työstä, mutta voi myös sanoa, että tätä kannattaa kehittää seuraavassa työssä. Kun oppilaat täyttävät itsearviointikaavakkeen, niin hekin käyvät prosessia läpi ja opettaja saa hyödyllistä tietoa miten työ ja prosessi on koettu, jotta hän voisi kehittää omaa työtään.

Laitamme aina kaikki työt kauniisti esille ja sisustamme vielä niiden ympäristöä. Nyt pöydälle voisi laittaa mustan liinan ja pöydän päälle laittaa roikkumaan kaikenlaista Halloween rekvisiittaa. Lopuksi vielä otetaan valokuva, jossa ovat kaikkien työt.

Itsearviointi

Löysin sellaisesta kirjasta kuin Käsityön taito ( Kovanen & Valkonen 2012, 16-17 ) mukavan itsearviointilomakkeen, jota vähän muokkasin nyt tähän tarkoituksen sopivaksi.

Betonivalu ja huovutus – tarjoiluastia

1.Suunnittelu (käytä hymynaamoja )   :)   :(   :I                                                   

Betonisuunnitelmien tekeminen  muovailuvahasta oli mukavaa
Keksin helposti metallilangan taivutteluun mallin
Huovutustyön suunnitteluun keksin helposti erilaisia malleja
Kaikki suunnitelmani onnistuivat hyvin
Toteutin työni suunnitelman mukaan

2. Työskentely ( merkitse rastilla viivalle)

                                               osaan hyvin                         vaatii harjoittelua

metallilangan taivutus              ------- -- -------------------------------------------------

betonivalun tekeminen             ------------------------------------------------------------

märkähuovutus                        -------------------------------------------------------------

kuivahuovutus                       ---------------------------------------------------------------

3. Käyttäytyminen ( ympyröi oikea vaihtoehto )

Olen ollut käsityötunneilla 

innokas     huolellinen     ahkera    oma-aloitteinen    avulias     iloinen

rauhaton    hidas    aktiivinen    hoppuileva     tarkkaavainen 

4. Valmis työ ( jatka lauseita )

Työni onnistui____________________________________________________________

Muuttaisin työssäni________________________________________________________

Parasta työssäni on________________________________________________________

5. Didaktista pohdintaa

Valitsin luokka-asteeksi kuudennen luokan, koska he voisivat itse käyttää porakonetta betonin sekoitusvaiheessa. Betonityön voi ihan hyvin tehdä pienempienkin kanssa, mutta silloin opetttaja tekee itse seoksen. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on 5.-9. vuosiluokilla ydintehtävänä oppilaan ydintietojen syventäminen ja kartuttaminen. Oppilasta rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn. Yhtenä sisältökohtana on materiaali- ja kuluttajatietous. Betoni on uusi materiaali.  Valaminen on tekniikka, jota ei kyllä mainita oman kuntamme opetussuunnitelman perusteissa. Kuitenkin on tarkoitus, että tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, tekniikoihin ja menetelmiin. Tekniikkaa voisi viedä arkielämään, kuinka paljon meidän ympärillämme on tehty betonista. Onko se kaunista vai rumaa ? Juuri yhdessä sisustuslehdessä oli artikkeli Turun alueella olevasta betonisesta talosta, jossa oli haettu paljon esteettisiä muotoja ja annnetaan vain materiaalin itsessään puhua. Tuotteen elinkaaresta voisi myös tässä yhteydessä puhua, betonilla ja villalla ne ovat hyvin erilaiset. Villa ja huovuttaminen eivät kuulu teknisen työn valinneen oppilaan keskeisiin sisältöihin ja siksi on hienoa, että tällaisten projektien yhteydessä niitä pääsee työstämään. Huovutus mainitaan kuntamme tekstiilityön opetussuunnitelmassa eri vuosiluokilla lisäksi- kohdassa näin: "mahdollisuuksien mukaan tutustuminen seuraaviin tekniikoihin."

Suunnittelu- ja ongelmanratkaisu tulevat esiin, kun valmista työtä sovelletaan. Ei tarvitse keksiä täysin uutta, mutta muokata jo olemassaolevaan nyt tähän tarkoitukseen ja varsinkin teemaan sopivaksi. Halloween juhlana on sellainen, joka kiinnostaa oppilaita, jos tehtäisiin vaikka jouluun sopiva, ei kiinnostus olisi varmasti niin suuri. Suunnittelun määrä on pienempi, koska nyt vasta tutustutaan kumpaankin tekniikkaan. Jos ne olisivat jo tuttuja, niin ei tarvitsisi olla opettajan mallitöitä. Paperi ja kynä ovat niitä perinteisiä, mutta muovailuvaha antaa enmmän mahdollisuuksia niille, jotka kokevat etteivät osaa piirtää. Kuudesluokkalainen on jo hyvinkin kriittinen oman jälkensä suhteen, kun taas vaikkapa ekaluokkalainen on tyytyväinen kaikkeen omaan tekemäänsä.

Ongelmakohtia tulee varmasti aina, vaikka olisit itsekin työn tehnyt, ei vain osaa aavistaakkaan mitä kaikkea voi tapahtua. Materiaaleja pitää olla riittävästi ja esim. huovutushan suunnitellaan ensin, jolloin opettajalla jää viikko aikaa kerätä sopivat värit ja niin että niitä riittää kaikille.

Eriyttämistä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun  oppilas on  nopea työskentelyssään. Tällöin tarvitaan lisätyö. Löysin Kovasen & Valkosen 2012, 99 kirjasta kivan lisätyön. Se on pöytäkoriste; jähmettynyt kummitus. Siinä oli hyvinkin selkeät yksinkertaiset ohjeet, joita noudattamalla oppilas pystyy tekemään aika itsenäisesti sitä. Tietysti olisi loistavaa, jos tunneilla olisi koulunkäynninohjaaja käytettävissä. Toinen kohta, missä saatetaan tarvita eriyttämistä, on betonivalun pohjan suunnittelu. Jos se ei "ota tulta alleen" niin voi käyttää sitä valmista kukkatassia. Tämä on myös työprosessi, joka on hankala toteuttaa, jos oppilas on välistä esim. sairauden takia yhden kerran pois, koska joka kerta mennään eteenpäin ja tulee uusia juttuja. Aikataulutus  voi pettää, että johonkin kohtaa tarvitaankin enemmän kuin yksi kerta. Tosin itselläni on taipumus käydä niin, että oppilaat ovat nopeampia kuin itse ajattelen ja työn jälki on silti hyvä. Se johtuu siitä esim. että he ovat todella motivoituneita tekemään työtä.

Integrointia voisi olla kuvaamataiteen tunneille. Betonin kanssa työskentelyn voisi viedä arkkitehtuurin puolelle. Mikä on tila? entä paikka? millaisia taloja on? Näitä kaikkia voisi pohtia. Villasta voisi pohtia, mistä saamme villaa, millaista se on ja miten se käyttäytyy. Tässä voisi tuoda vaikka esille islantilaisten villapaidat ja että huovutetusta villasta voidaan tehdä vaikka telttoja (jurtta), joissa asutaan.

 

6. Itsearviointia

Lähdin innolla työstämään omaa työtäni ja sen tekeminen oli mukavaa. Itse tuotteen tekeminen oli helppo vaihe ja siitä jäi vielä monta ideaa ensi kerralla kokeiltavaksi. Tämähän on nyt ihan tasotyö. Kokeilin vielä tämän jälkeen ison raparperin lehden avulla kaarevan vadin tekemistä kahdellakin eri tapaa. Toisessa laitoin hiekkakasan päälle lehden ja valoin sen päälle. Toisen kokeilin niin, että laitoin vadin nurinpäin lattialle ja lehden sen päälle ja sitten siihen betoni päälle. Niistäkin tuli kauniita ja ne ovat valmiita kulhoja.

Blogiin kirjoittaminen on helppoa, mutta sillä ei voi tehdä mitään kaavioita tai taulukoita. Tein niitä Wordin avulla ja yritin sieltä siirtää blogiin. Kaikki osat hyppäsivät miten sattuivat ja omat taitoni eivät riittäneet niiden korjaamiseen. Tästä johtuen ranskalaisia viivoja on missä sattuu ja taulukot näyttävät oudoilta. Valokuvat on tuotu koneelle kamerasta ja siirretty Flickr:n kautta muokattuna blogiin. Tässä tarvittiin sitten jo tyttären apua. Tein sitä ohjattuna moneen kertaan ja osasinkin, mutta sitten kun oli pidempi väli työskentelystä, ei muistanut taas enää yhtään mitään. 

Ryhmämme suunnittelua ja työstämistä on vaikeuttanut se, että kolme on toisessa puolikkaassa ja yksi toisessa. Ruokatauoilla on sitten yritetty työstää tätä asiaa eteenpäin. Välillä on ollut aika epäselvää, mitä meiltä oikein vaaditaan. Kirjallisissa ohjeissa on näin, mutta sitten joku on taas sanonut, että eikun näin se tehdään. No, me olemme vahvasti yhdessä porskuttaneet eteenpäin ja päättäneet, että näin se on. Ja olemme varmasti tyytyväisiä aikaansaannokseemme.Tästä työstä saamallani palautteella pystyn varmaan tekemään seuraavia töitä paremmin. Olisin jo kaivannut niistä kahdesta pienestä esseestä parin sanan palautetta, olisi ollut helpompi kirjoittaa tätä työtä. Olen aika epävarma kuitenkin kirjoittamisen suhteen.

Lähteet:

Greis, V. 2012. Käsityön taito 2. Teknisen työn ideoita ja tekniikoita.Taito. PS-kustannus. Porvoo:Bookwell Oy

Huovila, R., Hintsa, T. & Säilä, J. 2010. Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Helsinki:WSOY

Kovanen, M. & Valkonen, P. 2012. Käsityön taito. Ideoita tekstiilityön, teknisen työn ja askartelun tekniikoin. Taito. PS-kustannus. Porvoo: Bookwell Oy

Matthews, C. 2008. Viihdytään pihalla. 40 ideaa pihan piristykseksi. Gummerus kustannus Oy

Paavilainen. M. 2004. Askartele kaunista kotiin luonnon materiaaleista. Hämeenlinna : Karisto Oy. WSOY

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, 240-244 

Skote, M. 2009. Betoni hauska harrastus. Tee esineitä pihalle ja mökille. Nemo. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy

Zacke, S. & Hedengren, S. 2011. Betonin ja mosaiikin taikaa. WSOY