Soveltava tehtävä oli sellainen, joka tuli omilta oppilailtani. He kysyivät jo vuosi sitten ( ollessaan nelosella ) että tehdäänkö ensi vuonna periskooppi. Minä vain siihen jotain mutisin että ai periskooppi. Viime syksynä heidän ollessaan vitosella he kysyivät taas samaa asiaa. Ohitin sen ja kerroin, että mitä olen nyt tässä meille suunnitellut. Asia jäi, mutta ennen joulua tuli taas puheeksi. Kysyin, että ovatko he oikeasti tosissaan tämän asian suhteen. Kyllä, minulle vastattiin. Ryhmässä on 9 oppilasta, kaikki luokan pojat ja kolme tyttöä. Epäilin tyttöjä, mutta he sanoivat haluavansa myös tehdä periskoopin. Selitin, että en ole koskaan tehnyt itse enkä teettänyt periskooppia, mutta opettelen ensin itse ja sitten tehdään keväällä. Kysyin, että mistä he olivat tämän keksineet, niin he selittivät, että on olemassa joku nettipeli, missä vakoojat käyttävät periskooppia ja se on niin makeeta. Oppilaat olivat todella motivoituneita työhön ihan alusta loppuun saakka.
Löysin teknisen kaapista yhden vanhan huonosti tehdyn periskoopin, kotoa löytyi mieheni veljen aikoinaan koulussa tekemä periskooppi. Netistä ei löytynyt kuin vain summittaiset ohjeet tai sitten en osannut hakea oikeilla sanoilla. Löysin Eero Ritakallion ja Risto Patrikaisen kirjan nimeltään Teknisen työn taito 5-6 vuodelta 1987. Siitä löytyi kuudennen luokan ohjeista sivulta 36 ohje periskooppiin. Näiden kaikkien pohjalta yritin laatia työohjeen, jonka jaoin oppilaille. Etenimme sen mukaan ja pidimme aina tarvittaessa opetustuokioita. Toki konsultoin myös paljon omaa aviomiestäni. Ennen koko työskentelyn aloitusta pohdimme miten periskooppi toimii eli valon taittumista, kovera linssi hajottaa, kupera linssi kokoaa ja tasopeili heijastaa.
materiaalit: höylättyä lautaa 15mm x 90mm, 4 mm:n vahvuista vaneria, nauloja, 2 peilin palaa 120mm x 90mm
1. Lautojen sahaus määrämittaan ( maksimipituus 600mm ) kaksi kappaletta ja kaksi 80mm pitkää.
2. Kahvan malli suunniteltiin ensin ruutupaperille ja sitten piirrettiin kaavan avulla lautaa. Pohdittiin millaisesta kahvasta on hyvä pitää kiinni.
3. Kahva sahattiin ja tehtiin paljon apusahauksia, näin kaarevatkin muodot onnistuivat.
4. Valmis sahattu kahva.
5. Peiliurien valmistus. Pieni pohjapala laitettiin paikalleen ja mitattiin noin 30 mm ja piirrettiin astemitan avulla 45asteen kulma. Uran leveys on sama kuin peilin paksuus. Laudan toiseen päähän piirrettiin myös sekä toiseen lautaan, mutta peilikuvana. Uran sivut avattiin sahalla.
6. Ura taltattiin auki ja viilattiin.
7. Kaikki osat hiottiin.
8. Naulaamista varten porattiin pienet reiät, jotta lauta ei halkeaisi. Naulojen piti kuitenkin olla aika pitkät, jotta liitoksesta tuli kestävä. Laitoimme myös liimaa väliin.
9. Peiliuraa kokeiltiin monessakin kohtaa, mutta lopuksi vielä naulaamisen jälkeen teimme viimeisen kokeilun.
10. Osalla ura tuli liian leveäksi, joten laitoimme akryylimassaa vielä uraan. Näin peili pysyy paikallaan ja kestää myös ehkä paremmin kolhujakin.
11. Sivuvanerit mitattiin ja sahattiin sekä hiottiin.
12. Vanerit naulattiin pienillä nauloilla kiinni.
13. Hioimme työn käsin, mutta jos oli tarvetta niin kahvoja sai hioa myös koneellisesti, sillä sahan jäljet saattoivat olla syvätkin.
14. Jokainen oppilas sai päättää itse pintakäsittelyn. Osa maalasi ja osa lakkasi. Osan pintakäsittely jäi vielä nyt syksyksi, sillä kevät yllätti meidät.
15. Valmiit työt!
Nelikenttä
Tiedot ja taidot:
- erilaisten muotojen sahaaminen
- valon taittuminen
- peiliurien sahaus ja talttaus
- akryylimassan levittäminen
Suunnittelun taidot:
- ergonomisen kahvan muotoilu
- pintakäsittely ja väritys
Työskentelyn taidot:
- kokonaisen työprosessin hallinta
- kirjallisen ohjeen mukaan työskenteleminen ja työjärjestys
- tarkka työskentely
Kasvamisen taidot:
- oman työn ja toisten työn arvostaminen
- ilo omasta työstä ---> innostus
Pohdintaa
Peililasin palat tilasin valmiina paikallisesta lasiliikkeestä. Minulla
on koulussa lasiveitsiä kaksikin, mutta ne eivät ole hyviä. Olemme aina
joskus kokeilleet leikata paloja esim. vanhoista rikkimenneistä
peileistä. Tarvitsisi varmaan ostaa vähän kalliimpi ja parempi
lasiveitsi. Eli oppilaat eivät nyt päässeet itse kokeilemaan lasinleikkausta, tosin en kyllä sitä itsekään osaa, aina lohkeaa väärästä kohdasta. Eli itse pitäisi tehdä aika monta koeleikkausta. Sain kuitenkin palat mielestäni ihan edullisesti, sillä tilasin ne tarpeeksi ajoissa, joten liike otti niitä aina muiden peilien reuna/ylijäämäpaloista. Palvelu oli loistavaa.
Kapean uran sahaus ja talttaaminen olivat yllättävän vaikeita asioita. Olemme kolmannella luokalla opetelleet kyllä, mutta paljon leveämmän palan poisottamista. Tätä olisi ollut järkevä harjoitella johonkin hukkapalaan ennen oikeaa työtä.
Oppilaat olivat todella motivoituneita työskentelyyn ihan alusta loppuun saakka, sillä työidea oli heidän omansa ja juuri sitä mitä he olivat halunneet.
Tein itse ensin periskoopin ja siinä samassa tein kirjallista työohjetta oppilaille. Nyt kun teimme porukalla työtä niin huomasin, että muutamat kohdat ohjeessa olivat väärässä järjestyksessä. No, onneksi suunnitelmia voi aina muuttaa.
Keväällä, kun saimme periskoopit kasattua, niin sovimme, että jatkamme niiden pintakäsittelyjä heti syksyllä. Kaikki oppilaat ovat tuoneet työnsä kaappiin odottamaan vielä lopullista fiksausta. Emme vain ole ehtineet tehdä sitä, sillä meillä on nyt koko luokan tekninen- ja tekstiilityöprojekti meneillään. Teimme teknisissä mölkkypelin ja tekstiilissä siihen tehtiin kankainen säilytyspussi. Pussiin on vielä painettu puupalikoilla ja kirjaimilla sen sisältö. Nyt kun tämä projekti saadaan päätökseen niin teemme myös periskoopit loppuun. Haluan, että työt on hyvin hiottu ja pintakäsitelty.
Tässä työssä oma suunnittelu jäi valitettavasti aika vähiin tai ainakin itse en osaa oikein ajatella minkä muun muotoinen voisi olla toimiva periskooppi. En valitettavasti ole kovin luova ja innovaatinen, joten koen aina tällaiset asiat vaikeiksi.
Akryylimassaa en myöskään ole ennen käyttänyt teknisissä töissä, mutta monelle se oli kotoa tuttu juttu ja monet olivat levittäneet esim. silikonia prässillä.
Näin jälkikäteen ajatellen olisihan työn voinut ruuveillakin koota eikä naulata, mutta silti olisi varmaan ollut järkevä porata pienet reiät, jottei lauta halkeaisi.
Oppilaat olivat todella motivoituneita työskentelyyn ihan alusta loppuun saakka, sillä työidea oli heidän omansa ja juuri sitä mitä he olivat halunneet.
Tein itse ensin periskoopin ja siinä samassa tein kirjallista työohjetta oppilaille. Nyt kun teimme porukalla työtä niin huomasin, että muutamat kohdat ohjeessa olivat väärässä järjestyksessä. No, onneksi suunnitelmia voi aina muuttaa.
Keväällä, kun saimme periskoopit kasattua, niin sovimme, että jatkamme niiden pintakäsittelyjä heti syksyllä. Kaikki oppilaat ovat tuoneet työnsä kaappiin odottamaan vielä lopullista fiksausta. Emme vain ole ehtineet tehdä sitä, sillä meillä on nyt koko luokan tekninen- ja tekstiilityöprojekti meneillään. Teimme teknisissä mölkkypelin ja tekstiilissä siihen tehtiin kankainen säilytyspussi. Pussiin on vielä painettu puupalikoilla ja kirjaimilla sen sisältö. Nyt kun tämä projekti saadaan päätökseen niin teemme myös periskoopit loppuun. Haluan, että työt on hyvin hiottu ja pintakäsitelty.
Tässä työssä oma suunnittelu jäi valitettavasti aika vähiin tai ainakin itse en osaa oikein ajatella minkä muun muotoinen voisi olla toimiva periskooppi. En valitettavasti ole kovin luova ja innovaatinen, joten koen aina tällaiset asiat vaikeiksi.
Akryylimassaa en myöskään ole ennen käyttänyt teknisissä töissä, mutta monelle se oli kotoa tuttu juttu ja monet olivat levittäneet esim. silikonia prässillä.
Näin jälkikäteen ajatellen olisihan työn voinut ruuveillakin koota eikä naulata, mutta silti olisi varmaan ollut järkevä porata pienet reiät, jottei lauta halkeaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti